Suvun juuret

KARLIN SUVUN JUURET

Karlinin seppäsuvun juuret ovat 1600-luvulta Varsinais-Suomesta Liedosta. Kantaisänä pidetään vuonna 1606 (kuoliniän mukaan laskettu syntymävuosi) syntynyttä Mattsia (Matthias). Patronyymia ei tunneta, ei myöskään ammattia. Matts kuoli Liedon Nuolemossa 90-vuotiaana, haudatttu Liedon kirkkoon 6.9.1696. Hänen vaimonsa N.N. oli syntynyt 1626, kuoli 70-vuotiaana 1696. Molempien kohdalta löytyy tieto, että heidän poikansa Hans Mattsinpoika ”hautasi vanhempansa”. Heidän muistoaan kunnioitettiin myös kirkonkellojen soitolla. Virheellisen käännöksen takia selvisivät tiedot Hansin vanhemmista vasta alkuperäisiä kirjoja tutkimalla. Mistä ja milloin he olivat tulleet Nuolemoon ei ole selvinnyt. Heidän muista lapsistaan ei ole tietoa.

Hans Mattsinpoika tuli verolle Nuolemoon vuonna 1677 ilmenee Piikkiön kihlakunnan henkikirjoista. Hänellä on tuolloin ollut puoliso joka kuoli v. 1687, nimeä ei ole mainittu. Hans mainitaan seppänä ja jonkin aikaa hän oli myös Nuolemon talon lampuotina. Toisen avioliittonsa hän solmi Walborg Henrikintyttären kanssa noin 1693-1694. Hans Mattsinpojalle ja Walborg Henrikintyttärelle on löytynyt yhdeksän Nuolemossa syntynyttä lasta, joista neljä kuoli pienenä. Ensimmäisestä avioliitostaan Hansilla on tytär joka kuoli leskenä Nuolemossa vuonna 1725. Hansin kahdesta pojasta Hindrichistä (1698-1749) ja Matthiaksesta (1709-1780) tuli seppiä, pari tytärtä muutti Turkuun, yhdestä tuli emäntä Liedon Kummalaan. Walborg Henrikintytär kuoli leskenä Liedon Nuolemossa 1722, Hans Mattsinpojan kuolinajasta ei ole merkintää, oletettavasti kuoli 1715-1722 välillä.

uusi_karlin_piirros

PITÄJÄSEPPÄ MATHIAS HANSINPOIKA
Karlin-suku jatkuu pitäjäseppä Mathias Hansinpojan (1709-1780) jälkeläisten kautta. Sepänopin Mathias sai kotoaan. Renkinä ja oppipoikana hän oli Liedon Pokkolan Puuskassa. Hän avioitui v.1731 Pokkolan Puuskan Anna Henrikintyttären kanssa. Vuonna 1742 Matts anoi käräjillä pitäjäsepänoikeuksia ja ryhtyi pitäjäsepäksi Maariaan Kaerlaan. Perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista yksi menehtyi lapsena. Puoliso Anna kuoli lapsivuoteeseen 46-vuotiaana. Mathias avioitui seuraavana vuonna Valborg Bertilintyttären kanssa. Tämän hetken tietojen mukaan on todennäköistä, että toisesta avioliitosta ei ole lapsia.

KAERLAN KYLÄ JA KARLIN NIMI
Kaerlan kylä Maariassa (ent.Räntämäki, aikanaan Vårfrukyrko socken) tunnettiin jo 1400-luvulla. Aikanaan siihen kuului viisi tilaa. Näistä tiloista mainittiin v. 1683 Kaerlan Mulli, pistoolisepän palkkatilana. Mullin tilan yhteydessä sijaitsi myöhemminkin ns. Kaerlan paja, jota Mathias Hansinpoika ja hänen jälkipolvensa hallitsivat pitkälti 1800-luvun loppupuolelle. 1700-luvun puolivälissä on heistä ensimmäinen maininta nimellä Kaerleander, sittemmin Kaerlin, Karlén ja myöhemmin Karlin.

MATHIAS HANSINPOJAN JÄLKIPOLVIA

Mikael Mathiaksenpoika, vanhin lapsista (1734-1784) meni sepäksi Prunkkalaan (nyk.Aura). Hänen puolisonsa Elisabeth Thomaksentytär (1738-1803) oli talollisen tytär Karviaisten Mattilasta. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista kuusi varttui aikuiseksi.

Jakob Mathiaksenpojasta (1739-1801) tuli lukkari Paattisille. Hän käytti nimeä Carlén. Jakob avioitui Paattisten ent.lukkarin lesken Annan (1736-1807) kanssa. Anna oli talollisen tytär Ullaisten Paavolasta. Heidän seitsemästä lapsestaan varttui aikuisikään neljä.

Erik Mathiaksenpoika (1745-1816)
jäi pitäjäsepäksi Maarian Kaerlaan ja avioitui Kaerlan Kirveen lampuodin tyttären Anna Mattsintyttären (1744-1835) kanssa. Heidän yhdeksästä lapsestaan kahdeksan eli aikuiseksi. Poikia oli kuusi joista kaikista tuli seppiä.

erik-1745

ERIKIN POJAT ANDERS (1772) JA MATHIAS (1782)

Anders Erikinpoika Karlin (1772-1823) meni sepäksi Pöytyän Kuuskoskelle, avioitui rusthollin tyttären Elisabeth Andersintyttären (1778-1860) kanssa. Heidän seitsemästä lapsestaan kuusi varttui aikuiseksi.

Mathias Erikinpoika Kaerlin (1782-1837) Andersin veli, jäi sepäksi Maarian Kaerlaan. Hän sai pitäjäsepän oikeudet isänsä jälkeen. Hänen aviopuolisonsa oli Maria Carlintytär (1790-1736), talollisen tytär Ruskon Iso-Heikkilästä. Heidän yhdeksästä lapsestaan kahdeksan varttui aikuiseksi. Kaerlan paja siirtyi heidän vanhimmalle pojalleen pitäjäseppä Mathias (Matts) Mathiaksenpojalle (1810-1858) perunkirjan mukaan v. 1837. Matts takoi Kaerlan pajassa vuonna 1838 Turun tuomiokirkkoa ympäröivät jykevät rautaketjut. Vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassa ”Turun kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko 1300-2000” ovat ketjut kuvattuna, tekijänä seppä Matts Kaerlan Maariasta.

Mathias Hansinpojan jälkeläisistä jatkoivat pojat lähes sataprosenttisesti isänsä ammattia ja ryhtyivät sepiksi. Poikkeuksena on aiemmin mainittu, v. 1739 syntynyt Jakob, josta tuli lukkari Paattisille. Karlin suku levittäytyi lähipitäjiin mm. Prunkkalaan (nyk.Aura), Pöytyälle, Paattisille, Lietoon ja Piikkiöön.

Karlin-suvun itäinen haara
KADONNEIDEN ETSINTÄÄ

Kaikkia Hans Mathiaksenpojan jälkeläisiä ei ole vielä pystytty jäljittämään, joten tutkimukset jatkuvat sekä esi- että jälkipolvien osalta.

© BRITA KESKINEN

 

Mattsin jälkeläisiä

Mattsin jälkeläisiä Genissä